Kahdeksan merkkiä siitä, että luovuutesi ja elämänilosi on kadoksissa:
- Elämä tuntuu tylsältä, vakavalta ja kaavamaiselta. Et muista, milloin olet tehnyt mitään hauskaa tai spontaania.
- Sitkuttelet jatkuvasti. ”Sitku olen eläkkeellä, kokeilen maalaamista tai lähden reissuun tai kirjoitan sen kirjan…” (etkä sittenkään uskalla ryhtyä toimeen).
- Kun luet hyvän kirjan, mietit, että tällaisen olisin itsekin halunnut kirjoittaa, mutta en osaa. (Tai jos luet huonon kirjan, mietit, että minä kirjoittaisin paremman, jos vain ehtisin.)
- Tunnet olevasi elämässäsi jumissa: yrität päästä eteenpäin, mutta et oikein tiedä minne ja miten.
- Asiat tuntuvat takkuilevan. Et meinaa löytää ongelmiin ratkaisuja.
- Jokainen päivä tuntuu yhtä puuduttavalta kuin edellinenkin (tai vielä puuduttavammalta).
- Vapaa-aika on joko jatkuvaa suorittamista tai nuutunutta sohvaperunana olemista, mutta harvemmin mitään siltä väliltä: rentoa tai innostavaa.
- Tavoittelet kaikessa täydellisyyttä. Sinun on vaikea sietää epätäydellistä ja keskeneräistä. Energia menee näpertämiseen – tai sitten et epäonnistumisen pelon takia uskalla aloittaa sitä, mitä haluaisit.
Kiehtooko kirjoittaminen? Haaveiletko luovasta työstä, ehkä jopa kirjan kirjoittamisesta? Omien ideoiden kehitteleminen ja kirjoitusten julkaiseminen houkuttelee monia. Silti toimeen tarttuminen saattaa tuntua vaikealta tai jopa mahdottomalta. Olisiko minusta siihen…?
Uskon, että on. Sinusta on paljon enempään kuin kuvittelet.